Det här är ett fantastiskt case för Finland, säger Laureas rektor Jouni Koski muntert när han får frågan om kenyanska sjukskötarstuderande i Borgå. Orsaken till samtalet är, som ofta är fallet inom journalistiken, en bit information vars sanningshalt måste granskas. Ibland stämmer informationen, ibland stämmer den delvis, ibland är det bara falskheter. I det här fallet är målet att reda ut påståendet att trettio kenyaner har åkt till Borgå för att studera till sjukskötare, och att det skulle vara en del av Finlands försök att underlätta den katastrofala vårdarbristen i landet. Det visar sig vara delvis sant. I själva verket, avslöjar Koski, handlar det om 400 studerande som flyttat till Finland för att studera vid Haaga Helia, Metropolia och Laurea. Majoriteten – 300 – blir sjukskötare, resten blir fysioterapeuter. Och en knapp tiondel har landat vid Laurea i Borgå. – Det handlar om beställningsutbildning, där distriktet Uasin Gishu i Kenya har köpt utbildningen av ett gemensamt bolaget som de tre yrkeshögskolorna har grundat, säger Koski. rubrik Krasst sagt handlar kenyanernas utbildning om pengar, och närmare bestämt att exportera utbildning. Här finns en marknadspotential på 1 miljard euro, anser utbildningsministeriet, och de tre yrkeshögskolorna vill av naturliga skäl få en del av kakan. Just det här projektet har sina rötter i 2016 när de tre yrkeshögskolorna formade det gemensamma aktiebolaget Eduexcellence som fick i uppdrag att exportera skolornas utbildning – i praktiken ett bolag som fokuserar på att sälja utbildningar som leder till examen. Personalen har, nämner Koski, i praktiken levt på resande fot för att marknadsföra produkten. Början var försiktig, och så kom pandemin som lade sordin på verksamheten. Men man lyckades få en del kunder från Kina, vilket fört med sig en del studerande inom de tre yrkeshögskolorna. Nu, med de 400 kenyanerna, har arbetet kommit i gång på allvar, hoppas man. Kunden, landskapsregeringen i Uasin Gishu, köpte de kenyanska studerandenas utbildning med målet att utveckla den lokala hälsovården. Det är ett förhållandevis stort projekt för alla inblandade, där landskapsregeringen i Uasin Gishu betalar för utbildningen, boendet och vardagen. – Deras idé, som jag förstått saken, är att utveckla och förbättra vården hemma i Uasin Gishu. Man samlar kunnande för långsiktigt arbete med den egna utbildningen, säger Koski. Inte för att de studerande är tvungna att åka hem igen. I dealen ingår möjligheten att stanna i Finland och jobba. – De får själva bestämma, och så som jag förstått saken så är det inte osannolikt att vissa väljer att stanna. Det verkar uppfattas som ett sätt att skicka pengar hem, eller att samla pengar innan man återvänder i ett senare skede. En del av de 400 studerandena har också landat vid Laurea i Borgå. I nuläget finns här 34 blivande sjukskötare, och ytterligare tre är på väg. Deras studier är bara i början, vilket innebär att de har drygt tre år kvar i staden innan examen är klar. – Utbildningen är på engelska, och den tar 3,5 år. Visserligen finns där individuella skillnader i och med olika bakgrunder. De som har tidigare examen kan få examen fortare. I studierna ingår också finska språket, så det är helt realistiskt för dem att stanna här och jobba. rubrik Eduexcellences försäljningsarbetet riktar sig främst till andra länder, inte individuella studerande. I det sistnämnda fallet handlar det i stället om personer som kommer utifrån EU eller ETA och som själva betalar sina terminsavgifter. Jouni Koski säger att man är mycket hoppfulla om bolagets potential i en bransch som kan innebära en marknad värd hundratals miljoner euro. Den kenyanska affären är den klart största hittills för dem, och förhoppningen är att ordet sprider sig och också andra kunder hittar den finländska skolvärlden – helst just via Eduexcellence. Han understryker att antalet, 400, är stort. – Det ger lite perspektiv om man tänker att Laurea examinerar 1 650 studerande per år. Några större investeringar krävs inte, tillägger han. Det finns sex stycken campus till förfogande, och utbildningen är formad så att varje enskild grupp inte har eget klassrum. Och processen innebär sysselsättning. – Den här affären har tillåtit oss att anställa nya lärare, säger Koski. I Finland har kopplingen mellan business och skola traditionellt uppfattats som problematiskt, vilket Koski också påpekar att är en helt relevant fråga. Han påminner också om att det rent politiskt var knepigt när utbildningsexporten godkändes är 2016. I dagens läge är det något som staten sätter en del energi på; bland annat skrev Utbildningsministeriet år 2020 att utbildningsexportens omsättning då hade ökat till 385 miljoner euro – alltså när pandemin fick sin början. Angående exporten noterade man också att "vårt kunnande om utbildning är eftertraktat". Ministeriet jobbar också med en färdplan som bland annat siktar på att öka kunnandet och samarbetet, med målet att på lång sikt öka utbildningsexportens värde i Finlands ekonomi till 1 miljard euro. Det handlar alltså inte om småpengar, och en tanke är att pengarna skulle innebära större resurser inom skolvärlden. Jouni Koski skriver under ministeriets tankar. – Det är en jättelik business. Själv upplever jag att det inte tar bort något från någon, hela samhället tjänar på den här affärsverksamheten.

Tämä on upea tapaus Suomelle, Laurean rehtori Jouni Koski sanoo iloisesti, kun häneltä kysytään kenialaisista sairaanhoitajaopiskelijoista Borgåssa. Keskustelun syynä on, kuten journalismissa usein, tieto, jonka todenperäisyyttä on tarkasteltava. Joskus tieto on totta, joskus se on osittain totta, joskus se on vain valhetta. Tässä tapauksessa pyritään selventämään väitettä, että kolmekymmentä kenialaista on lähtenyt Borgåan opiskelemaan sairaanhoitajaksi ja että se olisi osa Suomen pyrkimystä lieventää maan katastrofaalista sairaanhoitajapulaa. Se osoittautuu osittain todeksi. Itse asiassa, Koski paljastaa, kyseessä on noin 400 opiskelijaa, jotka muuttivat Suomeen opiskelemaan Haaga Heliaan, Metropoliaan ja Laureaan. Suurin osa – 300 – ryhtyy sairaanhoitajiksi, loput fysioterapeutiksi. Ja vajaat kymmenesosa on laskeutunut Laureaan Borgåssa. - Kyse on tilauskoulutuksesta, jossa Kenian Uasin Gishun piiri on ostanut koulutuksen kolmen ammattikorkeakoulun perustamalta yhteisyritykseltä, Koski kertoo. otsikko Suoraan sanottuna kenialaisten koulutuksessa on kyse rahasta ja tarkemmin sanoen koulutuksen viennistä.Täällä on 1 miljardin euron markkinapotentiaali, opetusministeriö uskoo, ja kolme ammattikorkeakoulua haluavat luonnollisesti palan piirakasta. Tämän nimenomaisen hankkeen juuret ovat vuonna 2016, jolloin kolme ammattikorkeakoulua muodostivat yhteisen osakeyhtiön Eduexcellencen, jonka tehtävänä oli koulujen koulutuksen vienti – käytännössä tutkintoon johtavien koulutusten myyntiin keskittyvä yritys. Henkilökunta on, Koski mainitsee, käytännössä elänyt tuotteen markkinoinnin tiellä. Alku oli varovainen, ja sitten tuli pandemia, joka jarrutti liiketoimintaa. Mutta he onnistuivat saamaan asiakkaita Kiinasta, mikä toi mukanaan opiskelijoita kolmesta ammattikorkeakoulusta. Nyt 400 kenialaisen kanssa työ on toivottavasti alkanut tosissaan. Asiakas, Uasin Gishun lääninhallitus, osti kenialaisten opiskelijoiden koulutuksen tavoitteenaan kehittää paikallista terveydenhuoltojärjestelmää. Se on suhteellisen suuri hanke kaikille osapuolille, ja Uasin Gishun maakuntahallitus maksaa koulutuksen, majoituksen ja arjen. - Heidän ideanaan ymmärtääkseni on kehittää ja parantaa kotihoitoa Uasin Gishussa.Omalla koulutuksella keräät osaamista pitkäjänteiseen työhön, Koski sanoo. Ei siksi, että opiskelijoiden on palattava kotiin. Sopimus sisältää mahdollisuuden jäädä Suomeen ja työskennellä. – He voivat päättää itse, ja ymmärtääkseni ei ole epätodennäköistä, että jotkut päättävät jäädä. Se näyttää olevan tapa lähettää rahaa kotiin tai kerätä rahaa ennen paluuta myöhemmässä vaiheessa. Osa 400 opiskelijasta on laskeutunut myös Borgån Laureaan. Täällä on tällä hetkellä 34 tulevaa sairaanhoitajaa, ja kolme muuta on tulossa. Heidän opintonsa ovat vasta alussa, joten heillä on jäljellä reilut kolme vuotta ennen valmistumista kaupungissa. - Koulutus on englanninkielistä ja kestää 3,5 vuotta. On totta, että yksilöllisiä eroja on erilaisista taustoista johtuvia. Aiemman tutkinnon suorittaneet saavat tutkinnon nopeammin. Opintoihin kuuluu myös suomen kieli, joten heidän on täysin realistista jäädä tänne töihin. otsikko Eduexcellencen myyntityö on suunnattu ensisijaisesti muille maille, ei yksittäisille opiskelijoille.Jälkimmäisessä tapauksessa on sen sijaan kyse ihmisistä, jotka tulevat EU:n tai ETA:n ulkopuolelta ja jotka maksavat itse lukukausimaksunsa. Jouni Koski sanoo olevansa erittäin toiveikas yrityksen mahdollisuuksista alalla, joka voi tarkoittaa satojen miljoonien eurojen markkinoita. Kenialainen sopimus on heille tähän mennessä ylivoimaisesti suurin, ja toivo on, että sana leviää ja muutkin asiakkaat löytävät suomalaisen koulumaailman - mielellään Eduexcellencen kautta. Hän korostaa, että luku, 400, on suuri. - Se antaa perspektiiviä, jos ottaa huomioon, että Laurea tutkii 1650 opiskelijaa vuodessa. Suuria investointeja ei tarvita, hän lisää. Kampuksia on kuusi, ja koulutus on suunniteltu siten, että jokaisella yksittäisellä ryhmällä ei ole omaa luokkahuonetta. Ja prosessiin liittyy työllistäminen. – Tämä kauppa on mahdollistanut uusien opettajien palkkaamisen, Koski sanoo. Suomessa liike-elämän ja koulun yhteys on perinteisesti pidetty ongelmallisena, minkä Koski myös korostaa olevan täysin ajankohtainen asia. Hän muistuttaa myös, että koulutusviennin hyväksyminen vuonna 2016 oli poliittisesti hankalaa.Tämän päivän tilanteessa valtio panee siihen paljon energiaa; Opetusministeriö kirjoitti vuonna 2020 muun muassa, että koulutusviennin liikevaihto oli silloin noussut 385 miljoonaan euroon eli pandemian alkaessa. Viennin osalta todettiin myös, että "osaamisemme koulutuksessa on kysyttyä". Ministeriössä on myös tekeillä tiekartta, joka tähtää muun muassa osaamisen ja yhteistyön lisäämiseen, ja tavoitteena on kasvattaa koulutusviennin arvo Suomen taloudessa pitkällä aikavälillä miljardiin euroon. Joten kyse ei ole pikkurahasta, ja yksi ajatus on, että raha tarkoittaisi enemmän resursseja koulumaailmassa. Jouni Koski kirjoittaa ministeriön ajatusten alle. – Se on valtava bisnes. Henkilökohtaisesti koen, että se ei ota keneltäkään mitään pois, koko yhteiskunta hyötyy tästä liiketoiminnasta.